Kellarimestari Ernst perheineen

Friedrich Adolf Heinrich Ernst syntyi 13.4.1831 Bleckedessä Elben varrella 50 km Hampurista ylävirtaan. Bleckede kuului tuolloin itsenäiseen Hannoverin kuningaskuntaan.  Preussin-Itävallan sodan seurauksena se 1866 liitettiin Preussiin ja 1871 muodostettuun Saksan keisarikuntaan.  Toisen maailmansodan jälkeen Bleckede jaettiin Elbeä pitkin niin, että kaupungin pääosa tuli Länsi-Saksaan ja joen oikea ranta Itä-Saksaan.  Ohessa lyhyt esittelyvideo Bleckeden kaupungista.

Ei ole tietoa, miten Ernst saapui Suomeen, mutta Finlands Almänna Tidning kertoo 23.7.1857, että Helsingin poliisikamari oli edellisenä päivänä myöntänyt matkustusluvan Hannoverin kansalaiselle tarjoilija Fredrik Ernstille.  Myöhempien kirkonarkistojen tiedoista selviää, että Ernst avioitui 22.10.1858 Karolina Kristina Augusta Mathilda Steffensin kanssa.  Karolina oli syntynyt 3.4.1835 Osterburgissa Preussin Stendalin maakunnassa melko lähellä Leipzigia.  Alue on nykyisin Saksi-Anhaltin osavaltiota. Ei ole lähdetietoa, missä vihkiminen tapahtui, mutta mitä todennäköisimmin Turussa.  Seuraavat tiedot kertovat Ernstin käyttäneen Turussa ravintoloitsijan titteliä, joten luultavasti hänellä oli jonkin ravintolan toiminta hoidettavanaan.  Åbo Tidningar kertoo 21.6.1859 päivälaiva Furst Menschikoffilla saapuneen 19.6. Tukholmasta mm. ravintoloitsija Ernst.  Vielä samana vuonna perheeseen syntyy Turussa ensimmäinen lapsi tytär Maria Augusta Fredrika 31.10.1859. Poika Fredrik (Fritz) Henrik Theodor syntyy samalla paikkakunnalla 9.11.1860.

Turusta Ernst muutti Ouluun 1862, missä ilmeisesti hoiti paikallista hotellia.  Tästä todisteena oululaisessa Pohjan-Tähti-lehdessä 7.11.1866 julkaistu uutinen, jonka mukaan Ernstille oli langetettu tuomio kaupungin kämnerioikeudessa 30.10. laiminlyödystä matkustajien ilmoittamisesta. Oulussa Ernstin perheeseen syntyivät pojat Alexander Frans Louis 1.9.1863 ja Carl Gustaf Richard 27.6.1865.  Jälkimmäinen kuoli jo puolen vuoden ikäisenä.

Ernstin ensimmäinen mainos Vasabladetissa 18.7.1868.
Ernstin ensimmäinen mainos Vasabladetissa 18.7.1868.

Vuonna 1868 Ernst hankki itselleen oman hotellin Vaasasta.   Kauppias K.A.Mannelin oli ostanut tontin Kirkkopuistikko 16 Vaasan ensimmäisestä tonttihuutokaupasta 1856.  Se siirtyi ravintoloitsija C.F.Kjellmanille 1860 ja tämä myi sen Ernstille.  Voidaan spekuloida, että suurten nälkävuosien aika ei ollut otollista hotellin ja ravintolan ylläpitoon ja Ernst saattoi saada tehtyä kaupat varsin edulliseen hintaan.  Perheensä kirjat Ernst siirsi Vaasaan 12.7. ja ensimmäinen mainos julkaistiin Vasabladetissa 18.7.1868.  Vielä samana syksynä perheeseen syntyi poika Karl Gustaf Konrad 5.11.1868.  Hän sai siis kaksi ensimmäistä etunimeään lapsena kuolleen veljensä mukaan.  Perheeseen syntyi Vaasassa vielä kaksi lasta lisää: lapsena kuollut poika Knut Emil 18.8.1870 ja viimeiseksi tytär Anna Maria Louise 8.8.1871.

Ernstin hotellista muodostui nopeasti Vaasan keskeinen kokouspaikka.  Uusi Suometar 7.5.1869 kertookin siellä pidetystä juhlasta, jolla kunnioitettiin uutta  valtiopäiväjärjestystä: ”Waasassa oli juhlaa vietetty keisarin syntymäpäivänä huhtik. 29 p:nä.  Kokouspaikka oli hra Ernst’in salonki, joka oli ollut kauniisti koristettu.  Programmi oli ollut: suuriruhtinaan malja (jonka esitti kuwernööri Wrede), wenäjän kansallislaulu, malja Suomelle (esittäjä: rehtori Hallsten), ”Maamme” ja ”Sawolaisten laulu”. Lopuksi oli wielä tanssittu ja muita puheita pidetty.”

Suomalaisen matkailu ulkomailla oli lehtiuutinen . Nya Pressen 8.9.1891.
Suomalaisen matkailu ulkomailla oli lehtiuutinen . Nya Pressen 8.9.1891.

Vanhin poika Fritz ryhtyi monipuoliseksi liikemieheksi.  Hän oli ensin harjoittelijana Englannissa ja sitten 1887-1903 Helsingissä Kjällmansonin kutomon ja värjäämön yhtiömiehenä.

Fritz Ernstin mainos. Uusi Suometar 18.9.1904.
Fritz Ernstin mainos. Uusi Suometar 18.9.1904.

Tämän jälkeen Fritz matkusteli Wienissä ja Pietarissa  sekä perusti kotiin palattuaan uusimman muodin mukaisen Wiener-bageriet -leipomon Helsingin Kruununhakaan.  Yrityksellä oli useita toimipisteitä eri puolilla kaupunkia.  Se alkoi menestyä kuitenkin huonosti ja teki lopulta konkurssin.  Hieman ennen tätä Fritz oli kuitenkin päättänyt elämänsä itsemurhaan.

Alexander Ernstin virvoitusjuomatehtaan mainos. Wasa Tidning 4.12.1897.
Alexander Ernstin virvoitusjuomatehtaan mainos. Wasa Tidning 4.12.1897.

Pojista Alexander jatkoi isänsä työtä ravintoloitsijana.  Hän perusti myös virvoitusjuomatehtaan Pitkänlahdenkatu 49:ään 1897 ja ydessä Karl Erikssonin kanssa Vasa Nya Bagerin 1900.  Vuoden 1898 paloviinaveroluettelon mukaan isä Ernst piti tuolloin hotelliaan ja Rantapaviljonkia sekä Alexander Hietalahden Villaa.  Toisaalta tiedämme Alexanderin luopuneen Villasta 1900, jolloin se siirtyi Nils Håkanssonille. Myös Handelsgillet oli muutamia vuosia Alexanderin hoidossa.  Alexander oli 1896 avioitunut Saksan Osnabrückista kotoisin olleen Helene Prenzlerin kanssa.

Konrad Ernst palveli upseerina Venäjän ratsuväessä.  Wasa Nyheterin uutisen 24.12.1897 mukaan aliratsumestari Ernst oli kihlautunut Varsovassa puolalaisen Anna Neprosin kanssa. Vuonna 1907 Konrad mainitaan ratsumestarina edelleen Varsovassa.

Nuorin lapsista Anna Maria Louise avioitui Vaasassa 29.10.1891 tarkk’ampujapataljoonan upseerin Axel Fabian af Enehjelmin kanssa.  Axelista tuli myöhemmin Vaasan poliisimestari, kenraalikuvernöörin kanslian virkamies ja lopulta Oulun läänin kuvernööri.  Anna Maria Louise kuoli Helsingissä 18.12.1917, mutta Axel joutui pakenemaan maasta vallankumouksen puhjettua ja kuoli Kööpenhaminassa 1922.

Fredrik, Karolina ja Alexander Ernstin tai muiden sukulaisten myöhemmistä vaiheista en ole vielä löytänyt tietoja julkisista rekistereistä.  Laajemmalla tutkimuksella niihinkin varmaan pääsisi käsiksi.

Kellarimestari Ernst perheineen

Ensimmäinen vaasalainen olympiamitalisti

Kurt Stenberg Vaasan syntyneiden luettelossa 1882-1888,
Kurt Stenberg Vaasan syntyneiden luettelossa 1882-1888,

Kurt Stenberg oli jäsenenä Suomen joukkueessa, joka saavutti kolmannen sijan Lontoon olympiakisojen 1908 joukkuevoimistelussa Ruotsin ja Norjan jälkeen.  Kurt Enoch Stenberg oli syntynyt Vaasassa 19.7.1888 tarkk’ampujapataljoonan luutnantin Anton Ferdinand Stenbergin ja hänen puolisonsa Gertrud Emilia (os. Kurténin) kolmantena lapsena.  Hän kävi koulunsa Vaasan lyseossa, josta tuli myös ylioppilaaksi.  Sen jälkeen Kurt Stenberg aloitti opiskelunsa Helsingin yliopistossa.  Hänen tiedetään osallistuneen opiskeluaikanaan erilaisiin ylioppilaiden urheilukilpailuihin ja menestyneen mm. hiihdossa.  Lontoon kisojen aikaan hän oli siis 20-vuotias.  Sen jälkeisistä Kurt Stenbergin urheilusaavutuksista ei ole tietoa.

Hannoverin Teknillinen Korkeakoulu Stenbergin opiskelun aikoihin.
Hannoverin Teknillinen Korkeakoulu Stenbergin opiskelun aikoihin.

Hän valmistui yliopistosta filosofian maisteriksi 1912 ja lähti sitten jatkamaan opintojaan Saksaan Hannoverin tuohon aikaan maineikkaaseen Teknilliseen Korkeakouluun. Hannoverissa Stenberg suoritti diplomi-insinööritutkinnon 1915.  Kotimaahan palattuaan Stenberg pääsi Karhula Oy:n lasitehtaan käyttöinsinööriksi ja yhtiön teknilliseksi johtajaksi hänet nimitettiin 1919.  Samana vuonna hän avioitui Lyyli Elise Ylösen kanssa.  Kurt Stenberg kuoli Karhulassa 47-vuotiaana 26.3.1936.

Anton Ferdinand Stenberg Porin kaupunkiseurakunnan syntyneissä 1856-1868.
Anton Ferdinand Stenberg Porin kaupunkiseurakunnan syntyneissä 1856-1868.

Kurt Stenbergin isä Anton Ferdinand Stenberg oli syntynyt Porissa 12.7.1858.  Sieltä hän lähti Porin kaupunkiseurakunnan rippikirjan mukaan 16-vuotispäivänään 12.7.1874 Helsinkiin kirjautuakseen Suomen kaartiin.  Hänen tietojaan en pikaisella selaamisella Suomen kaartin kirkonkirjoista löytänyt, mutta joka tapauksessa Anton saapui Helsingistä Vaasaan 27.10.1883 astuakseen vasta perustettuun tarkk’ampujapataljoonaan luutnanttina.  Täällä Anton tapasi Getrud Emilia Kurténin, joka oli syntynyt Vaasassa 14.12.1862.  Pariskunta vihittiin 14.9.1884.  Anton palveli Vaasassa ilmeisesti tarkk’ampujapataljoonan lakkauttamiseen saakka ja hänet mainitaan 1890-luvulla alikapteenina, mikä vastaa nykyistä yliluutnanttia.  Myöhemmässä Ylioppilasmatrikkelissa Kurt Stenbergin kohdalla Anton mainitaan everstiksi.  Antonille ja Gertrudille syntyi kaikkiaan kuusi lasta, joista 1886 syntynyt Erik Anton kuoli jo yhdeksänvuotiaana.  Kurtin lisäksi muut olivat: Ilse Gertrud (Hägg) 1885-1965, Anni Maria 1890-, Ruth Ester (Dahl) 1893- ja Gustaf André 1898-.

Stenbergien perhe Vasan rippikirjassa 1896-1905. sivu 514.
Stenbergien perhe Vasan rippikirjassa 1896-1905. sivu 514.

Anton Ferdinand Stenberg oli porilaista värjärisukua.  Sekä hänen isänsä Gustav Adolf (1817-1893) että isoisänsä Sigfrid (n. 1782-1846) olivat sikäläisiä värjärimestareita. Kurtin äiti Gertrud Emilia oli puolestaan vaasalaisen kauppaneuvos Anders Joachim Kurténin (1836-1899) ja hänen puolisonsa Rosalie Emelie Steningin (1835-1923) tytär, perheen esikoinen.  Anton oli siis päässyt avioitumaan silloisen Vaasan seurapiireihin.  Ajan sääty-yhteiskunnassa kauppaneuvoksen tytär ja värjärimestarin poika eivät kuitenkaan olleet kovin eri asemassa, varsinkaan kun molemmat olivat aatelittomia.  Itse asiassa aateliton Suomen kaartin upseeri oli tuohon aikaan vielä joltinenkin harvinaisuus, joten Antonin on täytynyt edetä nopeasti sotilasurallaan omien ansioidensa vuoksi eikä sukutaustan perusteella niin kuin monen muun upseeritoverinsa.  Varuskunnan perustaminen Vaasaan oli 1880-luvulla siksi suuri asia, että sen harvat upseerit olivat väkisinkin kaupungin merkkihenkilöitä.  Anton kuoli Vaasassa 1936 72-vuotiaana ja hänen vaimonsa Gertrud eli aina 1956 saakka, jolloin kuoli 94-vuotiaana.

Ensimmäinen vaasalainen olympiamitalisti

Hartmanin kauppiassuku

Hartmanin suku on todennäköisesti kotoisin Suomesta.  Wilhelm Longström Hartman syntyi täällä n. 1720 tienoilla.  Hänen poikansa Johan Wilhelmsen Hartman syntyi kuitenkin Gävlessä Ruotsissa 9.5.1756 ja kuolikin siellä 7.7.1809.  Johan oli ammatiltaan liikkuva kauppias ja suutari joka asui monilla eri paikkakunnilla Pohjanlahden molemmin puolin.   Näin hänen poikansa Carl Fredrik syntyi Vaasassa 13.3.1796.

Carl Johan Hartman Vähänkyrön syntyneiden luettelossa 3.6.1838.
Carl Johan Hartman Vähänkyrön syntyneiden luettelossa 3.6.1838.

Carl Fredrik Hartman jatkoi isänsä kauppiaanammattia ja avioitui Vähästäkyröstä kotoisin olleen Maria Elisabet Järnströmin (1798-1882) kanssa.  Hartman muutti Vähänkyrön Tervajoelle ja hänen lapsensa syntyivät siellä, mm. pojat Fredrik August 1823 ja Carl Johan 3.6.1838.  Myöhemmin Carl Fredrik palasi perheineen takaisin Vaasaan.  Fredrik Augustista tuli suvun perinteen mukaisesti kauppias ja myöhemmin myös pikkuveljestä Carl Johanista hänen vanavedessään.

Hartmanin ensimmäinen mainos Vasabladetissa 9.8.1862. Liike oli perustettu viikkoa aiemmin.
Hartmanin ensimmäinen mainos Vasabladetissa 9.8.1862. Liike oli perustettu viikkoa aiemmin.

C.J.Hartman perusti siirtomaatavaraliikkeensä 24-vuotiaana 2.8.1862 Vaasan torin laidalle uuteen Åbergin taloon osoitteeseen Hovioikeudenpuistikko 15.  Samassa osoitteessa Hartman toimii yhä edelleen.  Aluksi kauppa oli hyvin vaatimaton, mutta jo varsin nopeasti se laajeni uusille toimialoille.  Kaupan yhteyteen perustettiin oluttupa ja Hartman ryhtyi harjoittamaan  myös vientikauppaa.  Vähitellen rautakauppa alkoi kuitenkin muodostua hänen omimmaksi alakseen.  Vuonna 1869 hän sai ostetuksi talon itselleen Åbergin konkurssipesältä.

Seuraavana vuonna kauppiaaksi ryhdyttyään Hartman avioitui Maria Elisabet Malmbergin kanssa.  Orisbergissä 1.1.1838 syntynyt Maria oli Temmeksen kappalaisen Herman Malmbergin ja hänen puolisonsa Johanna Stenbäckin tytär.  Carl Johan ja Maria saivat kaikkiaan yhdeksän lasta, joista kaksi kuoli jo pikkulapsina.  Hartmanin perheeseen tuli paljon lääkäreitä: toiseksi vanhin poika Karl Fredrik ja kolme perheen vävyistä.  Hartmanien esikoinen Henrik Wider kuoli jo 29-vuotiaana.1893.  Karl Fredrik (1867-1921) avioitui maalahdessa syntyneen Elma Sandelinin kanssa 1897 ja toimi Vaasassa lääkärinä.  Sigrid Elisabeth (1868-1964) avioitui kälynsä Elsan veljen Eino Sandelinin kanssa.  Einokin oli lääkäri ja toimi mm. osaston ylilääkärinä Marian sairaalassa Helsingissä.  Gertrud Maria (1869-1934) avioitui 1896 Karl Buchtin kanssa ja muutti Haaparantaan Ruotsiin.  Thyra Johanna 1870-1930 avioitui 1893 Emil Artur Lindrothin kanssa, joka hänkin oli lääkäri.  Eva Mathilda (1874-1951) avioitui 1898 serkkunsa Gabriel Borgin kanssa.  Tämäkin vävy oli lääkäri ja toimi mm. Oulun kaupunginlääkärinä.

Hartmanin perhe Vaasan rippikirjassa 1871-1880 sivulla 57.
Hartmanin perhe Vaasan rippikirjassa 1871-1880 sivulla 57.

Nuorin Hartmanien aikuiseksi kasvaneista lapsista Erik Gustaf (1877-1936) jatkoi isänsä yritystä C.J.Hartman Oy:n johtajana vuodesta 1910 lähtien.  Hän oli suorittanut kauppatieteellisen tutkinnon Gerassa Saksassa 1899 ja avioitunut 1901 Elin Sofia Bäckströmin kanssa.  Carl Johan Hartmanin puoliso Maria kuoli Vaasassa 11.2.1882 perheen nuorimpien lasten ollessa vasta muutaman vuoden ikäisiä ja kauppaneuvos Hartman itse 1917 Vaasassa 81-vuotiaana.

Hartmanin kauppiassuku

Wolffin suurperhe

Kauppaneuvos C.G.Wolffin perhe on jo 1800-luvunkin säätyläisten mittapuun mukaan suurperhe, vaikka 17 lasta olikin ajan talonpoikaisperheessä vielä melko tavallista.

Carl Gustaf Wolff oli isänsä puolelta saksalaista syntyperää.  Hänen isänsä Johann Ludvig Dietrich oli kotoisin Hannoverista ja äitinsä Brita Piteåsta Ruotsista.  Dietrich Wolff toimi sotilassoittokunnan kapellimestarina Viaporissa ja myöhemmin Porin rykmentissä.  Carl Gustafin syntymäkotikunnaksi on asiakirjoissa merkitty Helsinki, vaikka hänen sanotaankin todellisuudessa syntyneen vuonna 1800 Noormarkussa.  Vaasaan Carl Gustaf Wolff muutti joka tapauksessa Porista. Hänellä oli kaksi sisarta Wilhelmina ja Gustava Amalia.  Edellinen on todennäköisesti kuollut lapsena, mutta Gustava Amalia muutti myöhemmin Vaasaan ja avioitui Johan Fredrik Herrgårdin kanssa.  Dietrich Wolff oli kuollut Suomen sodan loppuvaiheessa Kemissä 1809, mutta Brita oli muuttanut todennäköisesti tyttärensä kanssa Vaasaan, jossa kuollut 1822.  Carl Gustaf Wolff oli pian isänsä kuoleman jälkeen mennyt Porissa kauppa-apulaiseksi ja siirtynyt Vaasaan vuoden 1820 tienoilla.

Nuori Wolff oli ilmeisesti menestynyt kauppa-alalla siksi hyvin, solminut liikesuhteita ja kerännyt luottamusta, että hän saattoi jo 1825 ryhtyä kauppiaaksi omissa nimissään.  Vuonna 1827 Carl Gustaf Wolff avioitui Maria Magdalena Hedmanin kanssa.  Tämän vanhemmat olivat kirjansitoja Carl Johan Hedman ja hänen puolisonsa Maria Christina, os. Åström.  Seuraavana vuonna hän hankki ensimmäisen osakkuutensa laivaan astuen näin laivanvarustusalalle, mistä muodostui vähitellen hänen pääasiallinen ammattinsa.

Kaupungin porvareita esikoisen kummeina. Nuoremmilla lapsilla oli jo kuvernöörikin. Vaasan syntyneiden luettelo 1817-1830, s. 250.
Kaupungin porvareita esikoisen kummeina. Nuoremmilla lapsilla oli jo kuvernöörikin. Vaasan syntyneiden luettelo 1817-1830, s. 250.

Carl Gustafille ja Marialle syntyi kolme lasta:  Karl Ludvig Fritjof 1828, Gustaf Uno Waldemar 1832 ja Maria Carolina Ingeborg 1836.  C.G.Wolffin ensimmäinen puoliso Maria kuoli jo 1844 vain 40-vuotiaana.  Näinä vuosina Wolffin liiketoimet kasvoivat voimakkaasti.  Wolffin Palosaaren salmessa ollut telakka alkoi 1834 lähtien rakentaa aluksia pääasiassa hänen omaan käyttöönsä, kauppiaana Wolff aloitti ensimmäisenä vaasalaisena säännöllisen kirjakauppatoiminnan ja oli mukana kaupungin ensimmäisen sanomalehden Wasa Tidningin perustamisessa 1839.

Vaasan rippikirja 1857-1864 s. 83.
Vaasan rippikirja 1857-1864 s. 83.

Jo seuraavana vuonna vaimonsa kuoleman jälkeen Carl Gustaf Wolff avioitui uudelleen.  Uusi puoliso oli 21-vuotias Natalia Strömsten, jonka vanhemmat olivat raatimies Isak Otto Strömsten ja tämän puoliso Jakobina Kristina (os. Krook).  Sulhanen oli morsianta 24 vuotta vanhempi.  Pariskunnalle syntyi 20 vuoden aikana kaikkiaan 14 lasta. joista neljä kuoli pikkulapsina.  Kaiken kaikkiaan Carl Gustaf Wolffin esikoisen ja nuorimmaisen välillä oli 36 vuoden ikäero.

Vaasan kauppalaivasto 1856. Vasabladet.
Vaasan kauppalaivasto 1856. Vasabladet.

Krimin sota aiheutti menetyksiä Wolffin varustamolle ja sen alusmäärä putosi vuoteen 1856 mennessä seitsemään, vaikka toki ne olivatkin vaasalaislaivoista selvästi suurimpia.  Tämän jälkeen varustamo sai kirjaimellisesti lisää tuulta purjeisiinsa ja 1867 se omisti enemmän tonnistoa kuin Suomen Pohjanlahden muut kaupungit yhteensä.  C.G.Wolff valittiin itseoikeutetusti vuosikymmenien tauon jälkeen kokoontuneille valtiopäiville porvarissäädyn edustajaksi.  Tämä suuren menestyksen kausi päättyi kuitenkin Wolffin kuollessa Tukholmassa 1868.

Jo ennen isänsä kuolemaa oli Wolffin toiseksi vanhin poika Gustaf Uno Waldemar lähtenyt seuraamaan hänen tietään kauppiaana Vaasassa ollen jo 1860-luvun lopulla mm. useiden maiden konsulina.  Carl Gustafin ja Natalian vanhin tytär Eloise Natalia Wilhelmina (1847-1928) ehti avioitua 1866.

Natalia Wolffilla oli leskeksi jäätyään 1868 perheessään yhdeksän lasta, joista nuorin vasta neljävuotias.. Lapsista Carl Eugen Oscar (1851-1937) tuli ylioppilaaksi 1869 ja lähti opiskelemaan.  Hänestä tuli myöhemmin puunjalostusteollisuuden merkkimies, isänsä tavoin valtiopäiväedustaja ja aikanaan mm. Suurta Adressia keisarille luovuttamaan lähteneen valtuuskunnan puheenjohtaja.  Aline Caroline Virginia avioitui 1873 serkkunsa Karl Johan Herrgårdin kanssa ja nuoripari muutti Ilmajoelle Yli-Talvitie tilalle, jota alettiin kansan suussa kutsua ”Herkoolin kartanoksi”.  Myös Wolffien toiseksi nuorin lapsi Carl Albert Ossian muutti 1885 Ilmajoelle, todennäköisesti sisarensa luokse.

Wolffien pojista kolme jäi asumaan äitinsä luokse.  Gustav Alexander Gideon toimi kauppakonttoristina Vaasassa ja kuoli 26-vuotiaana, Carl Rudolf Mortimer (1854-1885) asui myös äitinsä luona kuolemaansa saakka. Axel Gustaf Ferdinandista (s. 1859) ei ole 1885 jälkeen varmaa tietoa.  Lydia Mathilda Charlotta (1858-1941) avioitui 1880 Isidor Eskil Taucherin kanssa ja nuorimmainen Alice Anna Maria (1864-1916) 1885 Wolter Ramsayn kanssa (josta mainittakoon, että hänen kälynsä oli kaikkien sukututkijoiden tuntema Jully Ramsay).  Pojista Gustav Edvard Reguel (1862-1917) eli vaiherikkaan elämän.  Hän osallistui aktivistien toimintaan, minkä vuoksi joutui karkotetuksi maasta 1903 ja toimi sen jälkeen liikemiehenä ulkomailla kuollen lopulta Tukholmassa.  Hänen poikansa Carl Thomas Reguel oli yksi ensimmäisistä Saksaan koulutukseen lähteneistä jääkäreistä keväällä 1915.

Wolffin suurperhe

Setterbergin perhettä ja jälkipolvia

Carl Axel Setterberg
Carl Axel Setterberg

Carl Axel Setterberg oli syntynyt 1812 Ruotsissa Bogstan kunnassa, joka kuuluu nykyisin Nyköpingin kaupunkiin.  Vuodesta 1834 lähtien hän opiskeli Tukhomassa kuninkaallisessa taideakatemiassa, josta valmistui arkkitehdiksi 1841.  Jo opiskeluaikanaan hän oli avioitunut 1838 Tukholmassa Emilia Karolina Berggrenin kanssa.  Emilia oli syntynyt Tukholmassa 1806.  Seuraavana vuonna pariskunnalle oli syntynyt Tukhomassa tytär Amelie Apollonia Serafia.  Pian valmistumisensa jälkeen Carl Axel oli valittu Gävleborgin lääninarkkitehdiksi ja perhe muutti Gefleen.  Siellä syntyivät vielä tytär Emilia Euphrosyne Celestina 1841,  poika Axel Hugo 1843 ja nuorimpana tytär Hedvig Karolina 1849.  Poika Karl Emil oli kuollut pikkulapsena.

Pian Vaasan palon jälkeen Carl Axel haki 1853 Vaasassa avoinna ollut lääninarkkitehdin paikkaa, jonka myös sai.  Seuraavana vuonna hänet nimitettiin myös Vaasan kaupunginarkkitehdiksi, mutta ajan asiakirjoissa hänestä käytettiin pääasiassa lääninarkkitehdin titteliä.  Ei ole tiedossa muuttiko koko perhe Vaasaan samalla kertaa, mutta ainakin Carl Axel oli paikalla työn touhussa jo 1853.  Kaupungin asunto-olosuhteet olivat vielä tuolloin siksi huonot, että ne eivät ehkä hetikään soveltuneet perheelle.  Tiedetään kuitenkin, että Axel Hugo otettiin Vaasan yläalkeiskoulun kirjoihin syksyllä 1859.

Vaasan rippikirja 1857-1864 sivu 125
Vaasan rippikirja 1857-1864 sivu 125

Setterbergistä ja hänen tuotannostaan kertovissa esityksissä on tapana mainita hänen suunnitelleen Hietasaarenkadun ja Rantakadun kulmassa olevan kauniin rakennuksen itselleen asuintaloksi.  Talohan valmistui 1860 ja siinä asui myöhemmin kuvernööri, se oli tullikamarina sekä sitten lastentarhana.  Käytössäni olleiden lähteiden perusteella on kuitenkin epävarmaa asuiko Setterberg perheineen koskaan kyseisessä talossa.  Seurakunnan rippikirjan 1857-1864 mukaan perhe asui vuokralla Seitsemännen kaupunginosan toisessa korttelissa, jossa myöhemmin sijaitsi mm. Vaasan yhteiskoulu.  Tämänkin jälkeen Setterberg asui kirkonarkistojen mukaan vuokralaisena elämänsä loppuun saakka.

Amelie Boucht (os. Setterberg)
Amelie Boucht (os. Setterberg)

Carl Axel Setterberg kuoli pitkään sairastettuaan Vaasassa 1871,  Vielä hänen eläessään oli vanhin tytär Amelie avioitunut lakimies Abraham Bouchtin kanssa.  Boucht toimi vuosikymmenien aikana mm. hovioikeudenasessorina ja kihlakunnantuomarina maakunnassa.  Axel Hugo oli tullut ylioppilaaksi 1862 ja lähtenyt Helsinkiin opiskelemaan.  Hän valmistui filosofian maisteriksi 1869 lähtien sitten Tukholmaan opettajaksi.

Emilia Karolina asui leskenä naimattomien tyttäriensä Emilia Euphrosynen ja Hedvig Karolinan kanssa, Axel Hugo avioitui Tukholmassa 1871 Sofia Charlotta Askrothin kanssa ja Hedvig Karolina Vaasassa 1875 Enst Engdahlin kanssa

Abraham Boucht
Abraham Boucht

muuttaen Ahvenanmaalle.  Bouchtin perhe asui isänsä työpaikan nurkalla kuuluisassa Paratiisin talossa Rantakadun ja Hovioikeudenpuistikon kulmassa.  Lapsista eloon jäivät veljekset Karl August ja Harald sekä tytär Elin.  Lopulta Emilia Karolina Setterberg kuoli Vaasassa 73-vuotiaana 1879.  Emilia Euphrosyne muutti sisarensa Amelie Bouchtin perheeseen ja perheen mukana vuosiksi Alavudelle Abrahamin saatua sieltä kihlakunnantuomarin viran.  Axel Hugo kuoli Tukholmassa 1892.

Haral Boucht
Haral Boucht

Amelien ja Abrahamin poikien Karl Augustin ja Haraldin elämänkulku meni paljolti samaa tahtia.  Heillä oli ikäeroa neljä vuotta ja he opiskelivat samaan aikaan yliopistossa, Karl August lääketiedettä ja Harald isänsä tavoin lakia.  Veljekset avioituivat Finnilän sisarusten Aina Amandan ja Bedan kanssa palaten kumpikin työhön kotikaupunkiinsa.  Karl Augustista tuli Vaasan kaupunginlääkäri ja nuoremmasta Haraldista kaupunginjohtaja.

Christer Boucht
Christer Boucht

Haraldin ja Bedan lapsista nuorimmainen oli maineikas tutkimusmatkailija ja asianajaja Christer Boucht.  Hän on kirjassaan ’Från Paradiset till främsta linjen’ kuvaillut riemastuttavasti kotitaloaan Paratiisia ja sen asukkaita.  Paratiisi purettiin 1960-luvulla nykyisen kerrostalon tieltä.

Setterbergin perhettä ja jälkipolvia

Kadonneen talon pojat

Toivo Kuula
Toivo Kuula

Töysässä syntynyt kaartilainen ja Turkin sodan veteraani Matti Kuula (alkujaan Taikinamäki) ylennettiin 1881 vääpeliksi ja komennettiin Suomen Kaartista Helsingistä vasta perustettuun tarkk’ampujapataljoonaan Vaasaan lasareetin hoitajaksi.  Matin mukana seurasi hänen tuore vaimonsa Alavuden Sydänmaalta kotoisin ollut Sanna (Susanna) os. Vehkakoski.  Pariskunta asettui asumaan kaartin aliupseerille soveliaaseen paikkaan Pitkänlahdenkadun ja Kalastajankadun kulmaan, osoitteeseen Kalastajankatu 5.

Kuulan perhe. Vaasan rippikirja 1896-1905 s. 644
Kuulan perhe. Vaasan rippikirja 1896-1905 s. 644

Pariskunnalle syntyi pari vuotta myöhemmin, perimätiedon mukaan kesänvieton aikaan vaimon kotona Alavudella, esikoispoika, joka sai kasteessa nimen Toivo Timotheus.  Kahden vuoden päästä Toivo sai pikkuveljen Arvon sekä sitten syntyivät vielä muutamien vuosien välein Lempi, Kauno ja Jalo.  Suomen sotaväen vääpelinä Matti oli ajan mittapuun mukaan kohtuullisesti toimeentuleva pikkuvirkamies.  Kun Sanna alkoi pitää perheen kotitalossa vielä kauppaa voitiin perhettä pitää jotakuinkin keskiluokkaisena.

Kalastajankatu 5. Kulmassa Sanna Kuulan kauppa.
Kalastajankatu 5. Kulmassa Sanna Kuulan kauppa.

Matilla riitti varoja panna esikoispoikansa oppikouluun ja tämä osoittautuikin varsin lahjakkaaksi erityisesti musiikin alalla.  Hieman varttuneempana nuorukaisena hän asui kotitalonsa ullakkokamarissa ja antoi siellä viulutunteja hankkien näin lisätuloja itselleen ja ehkä myös muullekin perheelle, ennen kuin lähti jatkamaan opintojaan Helsingin musiikkiopistoon.

Samaan taloon muuttivat vanhempani avioiduttuaan 1950-luvun puolivälissä.  Isäni palveli tuolloin kesävänrikkinä samassa varuskunnassa kuin Kuulan Matti aikoinaan.  Se Kalastajankadun talo oli myös syntymäkotini 1957.  En kuitenkaan muista talosta mitään, koska olin noin 2-vuotias muuttaessamme sieltä pois.  Vanha puutalo purettiin joskus 1960-70-lukujen taitteessa ja tilalle rakennettiin ajalle tyypillinen betonilaatikko.

Minä Kalastajankatu 5:n talossa.
Minä Kalastajankatu 5:n talossa.
Kadonneen talon pojat